Valmentajan rooli

Hyvä valmentaja

Tietää vastuunsa terveyskasvattajana. Osaa ensiaputaidot ja tietää pelaajien mahdolliset allergiat ja sairaudet sekä miten niissä toimitaan.
Osaa teippaukset ja tuennat
On innostunut, teettää monipuolisia harjoitteita, kannustaa
Luo hyvän, rennon harjoitteluilmapiirin, on tasapuolinen
Näkee lapset yksilöinä. On selvillä urheilijoiden tavoitteista.
Tukee elämän kokonaisuutta lapsen kasvuprosessissa, lisää urheilijan itseluottamusta.

Palautteen anto – palautteella vahvistetaan oikeita suorituksia

Ohjaavaa mieluummin kuin kuvailevaa
Suorituksen laadusta ennemmin kuin lopputuloksesta
Eri mahdollisuuksia: video, tietokone, vertaispalaute
Aluksi ulkoiset asiat, myöhemmin sisäistä
Aluksi ydinasiat, myöhemmin tarkemmin
Aluksi tiheämmin, taidon kehittyessä harvemmin (vain joka toinen kerta kuin pitäisi)
Yksinkertaisessa taidossa sitäkin harvempaan
Aluksi heti suorituksen jälkeen, jatkossa viivästetysti tai kyselyn avulla

Tue lapsen kokemuksia autonomiasta, pätevyydestä, sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Käytä näyttöjä. Ohjeet vain 1–2 asiasta kerrallaan. Jos palautteen vastaanottokyky on puutteellinen, sitä on tietoisesti kehitettävä. Selitä miksi, miten ja mitä kohtaa erityisesti kehität.

Valmentajan työkalut

Valmentaja-urheiljasuhde

Tälle sivustolle kehitetään parhaillaan valmennuksen avuksi idea- ja tietopankkia. Tietoja täydennetään sitä mukaan, kun sitä on valmiina. Syvempää tietoa löytyy mm. kirjoista Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet ja Laatua käytännön valmennukseen (VK-kustannus OY), jotka löytyy kirjastosta tai PuMalla on myös lainattavat kappaleet. T. Jouni

Valmennusperiaatteet

Kaikki harjoitteet on suunniteltu
Harjoittelulla on selkeät päämäärät ja tavoitteet
Monipuolisuus
Ei liikaa eri harjoitteita vaan selkeä rakenne teeman/painopisteen mukaan
Oleellisen oivaltaminen tärkeää
Pallo mahdollisimman paljon mukana
Apuvälineiden käyttö
Arviointi ja jatkosuunnittelu joka harjoituskerran jälkeen

Hyvä toteuttaminen

Valmentaja luo positiivisen ilmapiirin
Suorituksia tehdään riittävästi
Älä rajaa harjoitetta liikaa vaan anna pelaajien ratkaista myös tilanteita
Pelaajien tajuttava oleellinen, ei vain tehdä mitä valmentaja sanoo
Valmentajan tehtävä opettaa ja ohjeistaa, ei vain teettää suorituksia
Varmista että ohjeet ymmärretään, kysy miksi ja miten
Opeta teknisesti oikeat suoritukset – anna mielikuva onnistumisesta
Pelaajat harjoittelevat ei valmentaja!

Hauskoja lukuhetkiä ja pohdintoja alasivujen aineistojen parissa! Lisää mielenkiintoista lukemista löytyy mm. lentopalloliiton tietopankista eri seurojen strategioista jne:

Valmennuslinjaukset

Valmennustaito

Lentopalloilijanpolku

Lentopalloliiton faktapankki

Miten fyysiset herkkyyskaudet otetaan huomioon valmennuksessa?

Monipuolinen liikevarasto ennen kasvupyrähdystä: Nopeuspainotteisuus, sitten lajiharjoittelua
Murrosikävaiheessa vakiinnutetaan hankitut taidot
Murrosiän jälkeen kehitetään lajin vaatimat voimaominaisuudet (tekniikat hankittu aikaisemmin)
Lajiharjoittelussa ennen ja murrosiän ajan keskitytään yksilöllisten ominaisuuksien ja lajitaitojen hankkimiseen, ml. yksilötaktiikan kehittäminen. Joukkuetaktiikka ja pelien voittaminen ei saa ohjata vaan pelaajien kehittäminen.
15–16-vuotiaina painopiste joukkuepelaamiseen ja pelipaikkakohtaiseen roolitukseen mutta ei kuitenkaan yksilöharjoittelun kustannuksella

Ohjeellinen painopisteajattelu:

Motoriset perustaidot 8–15-vuotiaille
Nopeusharjoittelu 11–18-vuotiaille
Peruskestävyys 11–
Voimaharjoittelua 11– mutta varsinaisesti 17–
Liikkuvuus ja notkeus 11–
Nopeuskestävyys 9– mutta tehokkaammin 16–

Sovellettuna lentopalloon, mitä kannattaa harjoituttaa:

3–7 v: Leikinomaista juoksentelua, monipuolisuutta

7–10 v: Kestävyyttä pienpeleillä, leikinomaisia harjoituksia. Voimaa monipuolisella lihaskuntoharjoittelulla. Nopeutta nopeus- ja reaktioleikeillä. Lapsille innokasta toimintaa.

10–13 v: Kestävyyden kehittäminen: aerobisia juoksuharjoituksia ja vauhtileikittelyä, pelejä ja voimaa monipuolisella lihaskuntoharjoittelulla. Nopeutta nopeus – ja reaktioharjoituksilla, pallon kanssa! Perustekniikat, koordinaatio- ja tarkkuusharjoituksia. Liikkuvuus! Oikeiden suoritusten matkiminen.

Voimaharjoittelu tehostetaan vasta murrosiässä. Voimaharjoittelun tekniikoita voi harjoittaa kyllä aikaisemmin.

Liikunnan määrä ja painotus

Perusliikkuvuutta on tehtävä 1–2 tuntia päivässä (peruskestävyyttä kehittävä liikunta). Liikuntaa tarvitaan kehitykseen kaikkinensa 15–20 tuntia viikossa (ohjatut treenit vain osa). Hyvä peruskunto on edellytys lajiharjoittelulle. Vahva keskivaratalolihasten toiminta mahdollistaa tekniikoiden ja taidon harjoittelun. Perusliikunta ehkäisee liikuntavammojen syntyä.

Eri ikäkausina harjoituskerrat viikossa (suluissa) sekä painotus kuinka paljon harjoittelusta lajiharjoittelua ja fysiikkaharjoittelua:

5–7 v (2) 10/90%

8–10 v (2) 20/80%

11–12 v (3) 30/70%

13–14 v (3-4) 40/60%

15–16 v (4-6) 50/50%

17–18 v (6-7) 60/40%

19– v (7) 70/30 %

Harjoitusten suunnittelu

Valmentaja laatii joukkueelle:

Kausisuunnitelman: Runko koko kauden toiminnasta, harjoitusjaksoista, kotitehtävistä, turnauksista, otteluista
Jaksosuunnittelman: Sisältää selkeän tavoitteen ja painopisteen. Jakson lopussa kehitys arvioidaan
Tarvittaessa viikkosuunnitelman
Yksittäisten harjoitusten suunnittelman: Harjoituksen tavoite, runko- ja harjoitteet, tarvittavat välineet, pelaajien lukumäärän ja erilaisuuden huomiointi, valmentajien määrä.

PuMalla on käytössä InnoSport-palvelu eli sähköinen kirjasto fysiikka- ja lentopalloharjoitteista http://www.innosport.fi/ Valmentajilla on mahdollisuus saada käyttöoikeus palveluun valmennusvastaava Jouni Lindiltä.

Lentopalloliiton sivuilta lisätietoja, mm. liiton linjaukset valmennukseen tytöille ja pojille:

http://www.lentopalloliitto.fi/urheilua/valmennus-koulutus/aluevalmennuksen-linjaukset.html

Harjoitteita mini-ikäisille: http://www.lentopalloliitto.fi/urheilua/faktapankki.html