Valmennuskeskustoiminta käynnistyy - haastateltavana Seppo Siika-aho
N1Julkaistu: 21.02.2025 14.15

Valmennuskeskustoiminta käynnistyy - haastateltavana Seppo Siika-aho

(kuva MLahdes)

Syksyllä 2025 aloittaa Mäkelänrinteen lukion, Pääkaupunkseudun urheiluakatemian, Lentopalloliiton ja PuMa-Volleyn yhteistyönä Lentopalloliiton alueellinen tyttöjen valmennuskeskus. Haastattelimme hankkeen koordinaattoria ja tulevan joukkueen manageria Seppo Siika-aho tulevasta toiminnasta.

Helsingissä aloittaa kaudella 2025–2026 Lentopalloliiton tyttöjen alueellinen valmennuskeskus. Millä mielellä olet asiasta, keskuksen puuhamies Seppo Siika-aho?

No kyllä aika innostuneella mielellä! Tästä on tulossa aivan erinomainen juttu. Kasassa ovat kaikki ainekset, joista voidaan rakentaa urheilijoille erinomainen ympäristö kasvaa ja kehittyä.

Kun toimintaa nyt rakennetaan, mitkä ovat tärkeimpiä asioita tulevaa ajatellen?

Laji- ja fysiikkavalmennuksen pitää totta kai olla huippuluokkaa, mutta toimintaympäristöä rakennettaessa huomio on muissakin asioissa: Miten rakennetaan harjoittelu koulun ympärille niin, että liikkumiseen paikasta toiseen kuluisi mahdollisimman vähän energiaa ja aikaa? Miten parhaiten tuetaan urheilijaa niin, että lepo ja ravintopuoli on kunnossa? Miten seurataan rasitusta ja miten toimitaan, kun tulee jotakin vaivoja/vammoja? Entä psyykkisellä puolella, miten rakennetaan arki, joka on tasapainossa pelaajan omien kykyjen, odotusten ja vaatimusten suhteen.

Nämä eivät ole itsestään selviä asioita, kun puhutaan nuorista urheilijoista, jotka ovat vasta kasvamassa kohti aikuisuutta. Paljon tärkeitä hyvinvointiin liittyviä asioita siis huomioitavaksi. Huippu-urheilu on siinä mielessä lahjomatonta, että hyvinvointiin ja urheiluun olennaisesti vaikuttavissa asioissa ei oikein voida tehdä kompromisseja.

Miten keskuksen toiminta sitten on erilaista normaaliin seuravalmennukseen verrattuna?

Listaisin kolme asiaa: valmennus, olosuhteet ja vaatimustaso. Meille tulee maajoukkuetason valmennus niin laji- kuin fysiikkavalmennuksessa. Olosuhteet ja viikkoarki koulunkäynnin ympärillä on rakennettu ilman turhia kompromisseja. Nämä asiat mahdollistavat harjoittelun riittävän laadun ja määrän, ja kun sen päälle lisätään vielä vaatimustaso, jonka menestyminen huippu-urheilussa vaatii, kasassa on kokonaisuus, joka luo urheilijoille mahdollisuudet kehittyä vaikka kuinka pitkälle.

Valmennat nyt toista vuotta PuMan 1-sarjajoukkuetta päävalmentajana. Miltä tuntuu hypätä jatkossa apuvalmentajan saappaisiin?

Olen ollut erilaisissa rooleissa viime vuosina eri joukkueissa. Kausilla 2021–2022 ja 2022–2023 olin käynnistämässä managerin ominaisuudessa PuMan nykyistä akatemiamallia, ja silloin Dejan Subotic oli vastuuvalmentajana. Tämän jälkeen hyppäsin itse vastuuvalmentajan tehtävään. Samaan aikaan olen ollut nuorten maajoukkuetoiminnassa apuvalmentaja mm. Nik Buserille, Daryl Taylle ja viimeksi EM-kisoissa viime kesänä Joonas Huhtakankaalle. Apuvalmentajan rooli on tuttu, ja olennaisempaa onkin rakentaa staffista toimiva kokonaisuus, jolla taataan urheilijoille mahdollisimman hyvän ympäristö.

Keitä ensi kauden staffiin sitten kuuluu?

Päävalmentajan valintaprosessi on meillä loppusuoralla, mutta kun puhutaan tämän tason valmentajista, asiat saattavat joskus vähän venyä. Toki olisimme halunneet saada nimen julkaistavaksi jo helmikuun alkupuolella. Teemme nyt töitä sen eteen, että meillä olisi lähiaikoina asiasta kerrottavaa. Päävalmentajan rooli on toiminnassa kuitenkin hyvin keskeinen, ja haluamme saada tähän parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Lähtökohta on, että meillä tulee olemaan kansainvälisen tason valmentaja, joka myös kuuluu esimerkiksi naisten maajoukkueen staffiin.

Fysiikasta vastaa naisten maajoukkueestakin tuttu fysiikkavalmentaja ja fysioterapeutti Laura Järvinen. Lauran tulo meille on ollut ihan superjuttu, vaikeaa kuvitella parempaa ja osaavampaa ihmistä tähän rooliin.

Satu Lehto hoitaa tilastot, ja hänet voi milloin tahansa heittää myös valmennushommin, jos tulee sellainen tilanne. Itse olen joukkueenjohtajan tehtävän ohessa apuvalmentajana. Kaipe Liukkonen on biitsin puolella vastuuvalmentaja. Saadaan siis erinomainen ryhmä kasaan pelaajien tueksi.

Helsingissä aloittaa siis aivan uudenlainen linja, lentopallon ja Beach volleyn kaksoisohjelma. Mistä siinä on kyse?

Kaksoisohjelma on tosiaan kokonaan uusi konsepti. Siinä on ideana yhtäältä kehittää urheilijaa mahdollisimman monipuolisesti molemmat lajit huomioiden ja samaan aikaan luoda mahdollisimman hyvä ympäristö sellaisille urheilijoille, joilla ei ole vielä selkeää lajivalintaa tehtynä lentopallon ja biitsin välillä.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pääosin harjoitellaan ja pelataan koko lukuvuoden läpi molempia lajeja, mutta painotus on syyskaudella lentiksessä ja keväällä puolestaan biitsissä. Fysiikkaharjoittelussa molemmat lajit otetaan huomioon, ja valmennus molemmissa lajeissa tietysti huippuluokkaa.

Tiivistä vielä ensi valmennuskeskuksen toimintaa ohjaavat periaatteet.

Aki Hintsan sanoja lainaten: "Menestys on hyvinvoinnin sivutuote" on ohjenuora, joka ollut paljon mielessä. Miten siis luoda ympäristö, jossa urheilijat voivat hyvin ja heillä mahdollisuus saavuttaa mahdollisimman hyvin oma potentiaalinsa?

Sitten kun valmennuskeskuksen toimintaa ja käytännön asioita on pohdittu, olen koettanut aina esittää itselleni kysymyksen: miten juuri tämä asia auttaa urheilijoita kehittymään paremmin?

Millaisia terveisiä sinulla olisi nuorille urheilijoille, jotka pohtivat nyt hakemista Märskyyn?

Jos haluaa menestyä, sen eteen pitää tehdä töitä. Huippu-urheilussa tuskin menestyy, ellei pysty rohkeasti hyppäämään mukaan ja laittamaan kaikkea all-in!