Hyvät arvosanat pumalaisilta seuralle

Pumalaisten mielipiteitä seuran toiminnasta kyseltiin jälleen jokakeväisessä tyytyväisyyskyselyssä. Kyselyyn vastasi yhteensä 66 lasta, nuorta, huoltajaa tai seuratoimijaa. Kyselyssä oli aiempaan tapaan neljät eri kysymykset eri vastaajille. Lasten kysymyksiin vastauksia tuli 10, nuorten kysymyksiin 17, huoltajien kysymyksiin 28 ja seuratoimijoiden kysymyksiin 11.

Lasten antamat arviot olivat kiitettäviä. Lasten kysymyksiin vastasivat D- ja E-ikäiset kolmiportaisella hymynaama-asteikolla. Vastauksia tuli kaikista E-D-ryhmistä. Huonointa arvosanaa ei kukaan vastaajista antanut yhteenkään kysymyksistä. Harjoitukset ja ryhmien ohjaajat saivat parhaan arvosanan 80 %:lta vastaajista. Kilpailuista piti yhdeksän vastaajaa kymmenestä, mutta kahden vastaajan mielestä kilpailuja on turhan usein. Harjoituksia oli kaikkien mielestä sopivasti. Ryhmähenkeä piti hyvänä 70 % vastaajista, mutta huonona ei kukaan. Kukaan vastaajista ei ollut kokenut kiusaamista.

Avovastausten perusteella erityisesti kaverit ja yhdessä toimiminen toivat pelaajille iloa. Monet eivät keksineet lentopalloharrastuksestaan mitään tylsiä asioita, mutta muutamia alkulämmittelyt ja lihaskuntoharjoittelu eivät innostaneet. Myös ryhmän pelaajien taitoerot harmittivat.

Nuorten kysymyksiin vastasivat muut kuin mini-ikäiset pelaajat. Suurin osa kysymyksistä oli väittämämuodossa, joiden paikkansapitävyyttä arvioitiin viisiportaisella asteikolla (1–5). Lähes 30 % vastauksista saatiin harrastetason ryhmien pelaajilta ja muut eri kilparyhmistä. Poikapelaajien vastauksia kyselyyn tuli vähän.

Valtaosa vastaajista piti harjoituksia monipuolisina (keskiarvo 4,25). Niin ikään suuri enemmistö oli sitä mieltä, että treeneissä liikutaan paljon (ka. 4,56). Harjoituksissa viihdyttiin hyvin (ka. 4,50) ja niiden jälkeen fiilis on aina tai lähes aina hyvä suurimmalla osalla vastaajista (ka. 4,50). Sopivan haastavina harjoituksia piti 94 % vastaajista, mutta reilu kolmannes olisi kaivannut enemmän harjoittelua. Myöhäiset harjoitusajankohdat yhdistettynä pitkään matkaan kotoa aiheuttivat joillekin harmia. Omaehtoinen harjoittelu jakoi pelaajat: ainakin jonkin verran (arvio 4 tai 5) omaehtoisesti harjoittelee noin 60 % vastaajista, vähäisesti (arvio 1 tai 2) lähes 40 %. Vain 12 prosentilla pelaajista on toinen urheiluharrastus lentopallon rinnalla. Päivittäin liikuntaa kertyi valtaosalle 2–3 tuntia, kun koulumatkatkin lasketaan.

Valmentajat saivat nuorilta hyvän arvosanan. Yli neljä viidesosaa vastaajista piti valkkuja kannustavina (ka. 4,63) ja tasapuolisina (ka. 4,65). Useimmat pelaajista uskaltavat kertoa ajatuksistaan ohjaajille ja he kokevat tulevansa kuulluiksi. Valmentajia kunnioitetaan ja heitä pidetään hyvinä esimerkkeinä. Avovastauksista näkyvät kuitenkin ongelmat eräiden ryhmien valmennuksen järjestämisessä. Valmentajat vaihtuvat ja joskus tavoitteet jäivät epäselviksi. Huolestuttavaa on, että kolme vastaajaa 17:stä oli kokenut valmentajien tai muiden aikuisten käyttäytyneen epäasiallisesti, vaikka kiusaamista yleisesti ei koeta juuri esiintyvän.

Kilpailu koettiin mielekkäänä, ja pelit esiintyivätkin kavereiden ohella usein avovastauksissa harrastuksen parhaina puolina. Jotkut vastaajista olisivat toivoneet enemmänkin kilpailutapahtumia. Useimmat vastaajat viihtyvät hyvin omassa joukkueessaan (ka. 4,44) ja ilmapiiri on hyvä ja kannustava (ka. 4,40).

Huoltajat olivat melko tyytyväisiä lapsensa harrastustoimintaan kokonaisuutena (vastausten keskiarvo 4,17/5). Valmentajien katsottiin hoitavan tehtävänsä enimmäkseen hyvin (ka. 4,37) ja valmennuksen olevan laadukasta (ka. 4,56). Useimpien huoltajien mielestä valmentajat ottavat kaikki pelaajat riittävästi huomioon, mutta muutamat vastaajat olivat asiasta osittain eri mieltä (ka. 4,07). Avovastauksissa tuotiin esiin, että joissakin ryhmissä valmentajien lapsia on koettu kohdeltavan eri tavalla kuin muita pelaajia. Myös suuret ryhmät taitotasoeroineen erityisesti pojissa sekä vaihtelevat turnauskokoonpanot olivat joidenkin mielestä ongelma. Vanhemmat kuitenkin enimmäkseen kokivat, että voivat mennä puhumaan valmentajille lastensa harjoitusasioista.

Harjoitus- ja kilpailumääriä pidettiin enimmäkseen sopivina. Lapset lähtevät innostuneesti harjoituksiin ja palaavat innostuneina harkoista. Useimpien vastaajien lapset saavat kilpailuissa riittävästi peliaikaa (ka. 4,36). Lasten muihin harrastuksiin koettiin seurassa suhtauduttavan myönteisesti. Huoltajien näkemyksen mukaan pelaajat viihtyvät yleisesti hyvin (ka. 4,64). Kiusaaminen on vähäistä.

Huoltajien näkemys pelaajien omatoimisesta harjoittelusta vastaa hyvin nuorten kyselyn tulosta: omaa lajia harjoittelee edes jossain määrin reilu puolet pelaajista, loput vaihtelevasti tai eivät juurikaan. Vanhempien arvioista lastensa liikunnan määrästä voidaan päätellä, että 40 % pelaajista liikkuu 10,5–15 tuntia viikossa, 16,7 % liikkuu 15–20 tuntia ja 10 % yli 20 tuntia viikossa. PuMan pelaajat nukkuvat riittävästi, syövät säännöllisesti ja hoitavat kouluasiat kunnialla. Pumalaiset pelaajat eivät käytä päihteitä eikä nuuskaa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lasten harrastuksen kustannuksia pidetään kohtuullisina: 76 % vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä. Kukaan ei ilmoittanut olevan kustannusten kohtuullisuudesta täysin eri mieltä tai eri mieltä. Suuri osa vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa joukkueen toiminnasta, mutta 10 % vastaajista oli tästä osittain tai täysin eri mieltä. Joukkueiden pelisääntökeskusteluita on pidetty kohtalaisen hyvinä (ka. 3,93), kuten sovittujen sääntöjen noudattamistakin (ka. 3,96), mutta kehittämistäkin on, kuten avovastauksissakin tuotiin esiin. Huoltajat tulevat mielestään melko hyvin kuulluiksi omia lapsiaan koskevissa päätöksissä (ka 4,12). Yli puolet vastaajista löysi tarvitsemaansa tietoa seuran nettisivuilta melko helposti.

Seuratoimijat arvioivat seuran toimintaa neliportaisella asteikolla (1–4). Toimijat, eli valmentajat, joukkueenjohtajat ja luottamushenkilöt, pitivät PuMan arvoja, visiota ja tavoitteita hyvinä. Seuran toiminta on melko hyvin organisoitua (ka. 3,0) ja työnjaon selkeys toimijoiden välillä kohtalainen (ka. 2,88). Toimintaan vaikuttamisen mahdollisuuksia pidettiin asiallisina (ka. 3,13), mutta päätöksenteon avoimuudessa vastaajien näkemykset erosivat enemmän (ka. 3,0). Seuran koettiin kehittävän toimintaansa säännöllisesti (ka. 3,38) ja hallitus toimii seuratoimijoiden mielestä melko hyvin (ka. 3,43). Seuran taloudenhoito sai myönteisen arvion 80 prosentilta vastanneista, ja joukkueidenkin taloudenhoito oli valtaosan mielestä sovittujen periaatteiden mukaista (ka. 3,2). 90 prosenttia vastaajista piti sisäistä viestintää toimivana ja 89 % myös ulkoista viestintää. Viestinnän läpinäkyvyydessä, ajantasaisuudessa, innostavuudessa ja vuorovaikutteisuudessa olisi kuitenkin kehitettävää. Myös viestinnän eri kohderyhmiä voisi ottaa huomioon paremmin (ka. 2,75).

Nettisivuja, toiminnan markkinointia sekä uusien seuratoimijoiden rekrytointia pidettiin hyvin hoidettuina. Uusien ihmisten tuloa seuran toimintaan pidettiin kohtalaisen helppona (ka. 3,17), mutta parantamisen varaa olisi, varsinkin tehtäviin perehdyttämisessä (ka. 2,63). Seuratoimijoiden kiittämisen ja palkitsemisen tasapuolisuutta (ka. 2,89) ja tehdystä työstä saatavaa korvausta tai huomiointia (ka. 2,8) pidettiin keskinkertaisena.

Valmentajien osaamista pidettiin enimmäkseen hyvänä, mutta viidennes vastaajista oli asiasta osittain eri mieltä. Seura tukee toimijoiden osaamisen kehittymistä hyvin (ka. 3,63). Noin 70 % vastanneista toimijoista koki omat tehtävänsä seurassa mielekkäinä. Noin 43 % vastaajista oli osittain tyytymättömiä tehtäviensä määrään. Toiminnan ilmapiiriä pidettiin melko kannustavana ja yhteishenkeä hyvänä. Yhteisöllisyyttä vahvistavaa ja yhteishenkeä kasvattavaa toimintaa ei seurassa ole riittävästi (ka. 2,57), jolloin joukkueiden välinen yhteistyö jää ohueksi (ka. 2,86). Myös ongelmista ja vaikeista asioista seurassa voi keskustella. 75 % vastaajista antoi keskusteluilmapiiristä myönteisen arvion, mutta toimintamekanismit vaikeiden asioiden käsittelyyn eivät ole täysin selkeät (ka. 3,13).

PuMasta seurana ollaan ylpeitä. Maksuja toiminnasta pidetään kohtuullisina, eivätkä varainhankintatoimet ole kohtuuttoman raskaita. Seuratoiminnan ekologista kestävyyttä esimerkiksi kimppakyyti- ja varustekierrätysasioissa olisi parannettavaa (ka. 2,5). Saliolojen riittämättömyys ja kehittämisen tarve näkyi myös vastauksissa (ka. 2,38).

Avovastauksissa kaivattiin kilparyhmiin tason nostoa, selkeitä tavoitteita, ammattivalmennusta ja kunnollisia saleja. Poikapuolelta puuttuu edelleen polku huipulle. Ryhmäjakojen toivottiin mahdollistavan mielekästä toimintaa kaikille eritasoisille pelaajille. Vastauksissa haluttiin kilpatoiminnan rinnalle myös vahva harrastuspolku, jolla voitaisiin osittain rahoittaa kilpatoimintaa. Myös nuoret pitäisi saada tuottamaan esimerkiksi sosiaaliseen mediaan lentopalloaiheista sisältöä, mikä toisi lentopallon näkyvämmin osaksi nuorten arkea.

Saadut vastaukset osoittavat selkeästi, millä osa-alueilla seura toimii hyvin ja mitä asioita on tehtävä seuraavilla kausilla toisin. Iso kiitos vastanneille!

PuMan hallitus